lauantaina, joulukuuta 14

lauantaina, marraskuuta 30

HEHÄN OVAT KUIN KAKSI MARJAA

Entinen valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin ja Hyvinkään sivistystoimenjohtaja Pentti "Movember" Halonen.

maanantaina, marraskuuta 25

tiistaina, marraskuuta 19

MACCAN KIRJE VOVALLE

http://www.paulmccartney.com/news-blogs/news/27699-a-letter-to-vladimir-putin-in-support-of-greenpeace
Kuvan linkistä Paul McCartney´n kirje Putinille.
 

perjantaina, marraskuuta 15

EVAKKOREKI
















Pirjo Hämäläisen puhe Hyvinkään kaupunginvaltuustossa 11/11:

"Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Leena Meren, Timo Karhusen ja Hiski Stenin eriävät mielipiteet ovat surullista luettavaa. Heidän mukaansa hyvinkääläiset ovat pakolaisia jo riittävästi, jopa loistavasti, auttaneet, joten nyt on korkea aika pestä kädet kuin Pontius Pilatus.

Prokuraattori Pilatus tiesi, että hänen pitäisi pelastaa kuolemanvaaraan joutunut Jeesus Nasaretilainen, mutta oman karriäärinsä ja kannatuksensa takia hän päätti toimia vääriin. Vääryyteen Pilatusta yllytti kansa, etten sanoisi äänestäjät. Harhaan johdettu väkijoukko asettui huutoäänestyksessä suurrosvo Barabbaan puolelle ja lähetti Jeesuksen kuolemaan.

Meren, Karhusen ja Stenin pakolaisvastaisuus on erikoista kaupungissa, jonka kuuluisin asukas on laulajatähti Diandra, chileläisen pakolaisperheen tytär. Jos edesmenneet asukkaat otetaan huomioon, Diandraakin kuuluisampi on Helene Schjerfbeck. Hänen isoisänsä isä tuli Smoolannista, Ruotsista, leveämpää leipää etsimään.

Kovasydämisyyttä on esiintynyt kautta historian, keisariajan Roomassa ja myös sota-ajan Suomessa. Risto Ryti ja Väinö Tanner olivat sitä mieltä, että kun asunnoista oli pommitetussa maassa kova pula, niitä oli annettava vain kantasuomalaisille. Puoli miljoonaa karjalaista eivät mahtuisi millään ilveellä Suomeen, joten heidät tuli jättää omille asuinsijoilleen Neuvostoliiton alamaisiksi. Ehdotus kuulosti päällisin puolin kauniilta, sillä kukapa nyt kotiaan haluaisi jättää, mutta Ryti ja Tanner tiesivät hyvin, että päätöksellä Suomen karjalainen kansanosa syöstäisiin Stalinin lihamyllyihin.

Mikäli Ryti ja Tanner olisivat saaneet tahtonsa läpi, en seisoisi tässä eivätkä valtuutetut Juhani Skyttä tai Heikki Jäske istuisi omilla paikoillaan. Karjalaistaustaisia valtuutettuja on epäilemättä muitakin, sillä Hyvinkäälle asettui kuusi tuhatta evakkoa, minkä seurauksena Hyvinkään maalaiskunnassa joka neljäs asukas oli karjalainen.

Toisin kuin ehkä pelättiin, karjalaisista ei ollut haittaa, vaan suurta hyötyä. Heissä oli yritteliäisyyttä ja heissä oli luovuutta. Hyvinkään taide-elämä tarjoaa mainion esimerkin. Viipurin maalaiskunnan Perojoki ei ollut mikään Vuoksi saati Volga, mutta yksistään tämän joen rantamilta Hyvinkää on saanut neljä taiteilijaa: Terho Sakin ja Tapio Hailin sekä Liisa Björnin ja Tiina Torkkelin, jotka edustavat evakkojen toista polvea.

Suomeen on tultu monesta syystä, evakkoina, pakolaisina, työn perässä, opiskelun tai avioliiton kautta. Pakolaisten vuosittainen määrä on nyt noin 2000–3000 henkeä, mikä on pientä verrattuna 1920-luvun alkuun, jolloin Suomeen tulvahti yhtenä aaltona osapuilleen 25.000 pakolaista. Suomen väestöstä alle 5 prosenttia puhuu nykyisin vieraita kieliä, etupäässä venäjää ja sukukieltämme viroa. Muiden kielten osuus on olemattoman vähäinen.

Lähes kaikki tulijat ovat kohdanneet Suomessa vastustusta, lähes kaikkia on vierastettu ja epäilty. Tämä koskee myös Suomen omia kansalaisia, karjalaisia, joita saatetaan haukkua yhä ryssiksi. Ryssien hautoja en rupea hoitamaan, totesi karjalaisen sukulaismieheni pohjalainen leski.

Olen laatinut kolme nimilistaa, joista selviää, millainen paikka Suomi olisi ilman maahanmuuttajia. Karjalaisia ei listoillani tietenkään esiinny, vaan kyse on henkilöistä, jotka ovat muuttaneet Suomeen ulkomailta, Venäjältä, Virosta, Saksasta ja niin edelleen.

Ensimmäinen lista koskee itärajaa. Näitä ihmisiä ei tunnettaisi Suomessa, mikäli heitä tai heidän Venäjällä asuneita vanhempiaan taikka isovanhempiaan ei olisi päästetty rajan yli Suomeen:

Olli Ahvenlahti, muusikko
Vilho Askola, kuvataiteilija
Kirka Babitzin, laulaja
Muska Babitzin, laulaja
Ina Colliander, kuvataiteilija
Tito Colliander, kirjailija
Georg Dolivo, laulaja, Espoon entinen kulttuurijohtaja
Taina Elg, Hollywood-tähti
George de Godzinsky, musiikkimies
Maria Guzenina-Richardsson, entinen ministeri
Ansa Ikonen, näyttelijä
Armas Järnefelt, säveltäjä
Arvid Järnefelt, kirjailija
Eero Järnefelt, kuvataiteilija
Viktor Klimenko, laulaja
Rudolf Koivu, satukuvittaja
Gugi Kokljushkin, musiikkimies
Kauko Käyhkö, laulaja
Johnny Liebkind, laulaja
Tamara Lund, laulaja
Baba Lybeck, Uutisvuodon juontaja
Georg Malmsten, laulaja
Ragni Malmsten, laulaja
Eero Milonoff, näyttelijä
Juho Milonoff, KOM-teatterin johtaja
Pekka Milonoff, KOM-teatterin entinen johtaja
Tuomas Milonoff, näyttelijä
Otso Pietinen, arkkitehti
Alma Pihl, Fabergén korutaiteilija
Anni Polva, kirjailija
Marion Rung, laulaja
Petri Sarvamaa, EU-parlamentin jäsen
Nikolai Sinebrychoff, teollisuusmies
Teuvo Tulio, elokuvaohjaaja
Valentin Vaala, elokuvaohjaaja

tarkkaan ottaen myös:
Jalmari Ruokokoski ja
Tyko Sallinen

Toinen lista koskee etelän suuntaa. Näitä ihmisiä ei Suomessa tunnettaisi, mikäli eteläinen raja olisi pidetty kiinni:

Carl Ludvig Engel, Senaatintorin arkkitehti
Karl Fazer, Fazerin perustaja
James Finlayson, Finlaysonin perustaja
Larin Paraske, Suomen runoemo
Sofi Oksanen, menestyskirjailija
Fredrik Pacius, Maamme-laulun säveltäjä
Gustav Paulig, Pauligin perustaja
Samuli Putro, laulaja
Eliel Saarinen, jugendarkkitehti, kansainvälinen suurnimi
Georg Franz Heinrich Stockmann, Stockmannin perustaja
Peter Thorwöste, Fiskarsin perustaja
Aale Tynni, runoilija ja akateemikko
Sam Vanni, taidemaalari ja akateemikko
Rafael Wardi, ihailtu nykytaiteilija
Georg Henrik von Wright, filosofi
von Wright -veljekset, taidemaalareita
Hella Wuolijoki, Niskavuoren luoja
Ben Zyskowicz, poliitikko

Lännestä tulijoita en ole listannut, sillä Suomi ja Ruotsi olivat vuosisatoja samaa valtakuntaa, mutta pohjoisesta meille saapui kaksi merkittävää miestä:

Hans Gutzeit, Enso-Gutzeitin perustaja
Martti Ahtisaari, presidentti

Moni tuntuu ajattelevan, että nykyisten pakolaisten ja varhaisten maahanmuuttajien välillä on suuri ero. Nykyisiä tulijoita ajatellaan epäilyttävänä puolirikollisena porukkana, varhaisia tulijoita taas vauraina teollisuusjohtajina, jotka vain odottivat sopivaa hetkeä sijoittaakseen suuret rahansa Suomeen.

Käsitys on väärä, sillä valmista pöytää ei ole kenellekään katettu. Sinebrychoffeista ensimmäinen, Pjotr Sinebrychoff, suomeksi Pekka Sinimaha, lähti tien päälle Sisä-Venäjän maaseudulta ja päätyi sotaväen mukana Ruotsinsalmen linnoitukseen, nykyiseen Kotkaan. Sinebrychoffin kaltaisia venäläisiä kauppamiehiä kutsuttiin marketanteiksi eivätkä he olleet kaukana laukkuryssistä tai kamasaksoista. Viaporin linnoituksessa onni kuitenkin kääntyi ja Sinebrychoffien perustama olutpanimo alkoi menestyä. Nykyisin kaikki tuntevat Koffin oluen ja Sinebrychoffin taidemuseon.

Kotkan seudulle saapui myös Julius Adolfsen, joka oli kotoisin Tistajoen laaksosta Norjasta. Kotimaasta Adolfsen ei löytänyt töitä, mutta Kymijoen norjalaissahalta hän sai pestin. Sahatyöläinen Adolfsenin suora jälkeläinen on presidentti Martti Ahtisaari. Kun Ahtisaari syntyi vuonna 1937, norjalaisperheellä oli ollut vasta kahdeksan vuoden ajan Suomen kansalaisuus.

Tv-toimittaja, kokoomusmeppi Petri Sarvamaa vaikuttaa supisuomalaiselta mieheltä, mutta hänelläkin on tyypillinen pakolaistausta. Petri Sarvamaan isä Boris Saharov syntyi Pietarissa ja pakeni vallankumouksen alta Terijoelle. Petri Sarvamaan veli on säilyttänyt venäläisen identiteettinsä ja elää Valamon luostarissa munkki Trifonina.

Kiinnostava tapaus on myös Suomi-filmin vaalea kaunotar Ansa Ikonen, jonka pietarilainen perhe muutti vallankumouksen kuohuista Riihimäelle. Näin Ansa Ikonen kirjoittaa lapsuudestaan pohjoisessa naapurissamme:

”Me olimme pakolaisia, ja pakolainen ei kuulu minnekään. Se leimasi minun lapsuuteni. Pietari oli ollut kotipaikkamme kolmen sukupolven ajan, mutta sinne emme voineet jäädä. Suomi, joka otti meidät vastaan, vierasti meitä ryssinä.”

Perisuomalaisessa elokuvassa Koskenlaskijan morsian suomenvenäläinen Valentin Vaala ohjasi venäjänsuomalaista Ansa Ikosta. Ja suomalaista talonpoikaiselämää ylistävät Niskavuori-elokuvat syntyivät virolaisen Hella Wuolijoen ja venäläisen Valentin Vaalan yhteistyönä.

Suomi saa olla kiitollinen maahanmuuttajistaan, olivatpa nämä kansallisia tähtiä tai tavallisia ihmisiä. Tavallisista ihmisistä kannattaa muistaa venäläiset emigrantit, joiden työhön Fazerin menestys pitkälti perustuu. Toisin kuin muut yritykset Fazer avasi ovensa epäilyttäville ryssille ja nyt jokainen suomalainen sanoo Fazer – halutessaan hyvää.

Tulevaisuudessa tarvitaan kansainvälisyyttä, monikulttuurisuutta, kielitaitoa, työvoimaa ja väkeä, joka pitää Suomen asuttuna. Hyvinkään väkiluku polki monta vuotta paikoillaan eikä missään ole sanottu, että se jatkaisi tasaista nousuaan. Keskusta-asumisesta on tullut Helsingissä muotitrendi. Nuoret perheet eivät halua enää isoja omakotitaloja, joiden tallissa seisoo kaksi tai kolme autoa, vaan sykkivää kaupunkielämää. Mitä se mahtaa Hyvinkäälle merkitä?

Ikäviä ratkaisuja on helppo perustella taloudellisella taantumalla. Kansanedustaja Eila Tiainen painotti kuitenkin viime viikolla vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa, miten päättäjien ja kansalaisten on ylitettävä yhdessä henkinen taantuma, jossa vähemmistöt nähdään potentiaalisina uhkina ja kustannuksina. Eduskuntaan asti levinnyt muukalais- ja vähemmistövihamielinen populismi heijastelee umpimetsäläisyyttä. Se ei edistä kasvua, kestävyyttä eikä oikeudenmukaisuutta, vaan asettuu Tiaisen mukaan kaikkia näitä vastaan."

perjantaina, marraskuuta 8

ATK-LINKKARI 3
















YouTube-videoitahan olemme ladanneet talteen helposti jo kauan.
Tästä linkistä löytyvät sekä lataajat että soitto-ohjelmat: (http://www.lataa-youtube.org/).
Helppo suomenkielinen online-lataaja täältä: (http://www.lataayoutube.com/).

Nyt löytyy lataaja myös Ylen Areenalle ja Elävälle arkistolle osoitteessa:
http://neko.kapsi.fi/ohje/yleareena-lataaja.html

lauantaina, lokakuuta 5

VÕ NGUYÊN GIÁP IN MEMORIAM

Vietnamilainen kenraali Võ Nguyên Giáp kuoli perjantaina 102-vuotiaana. Hän oli yksi Viet Minh -järjestön perustajista. Hänet muistetaan parhaiten Điện Biên Phủn taistelun voitosta ranskalaisia vastaan 1954 sekä Tet-hyökkäyksestä Saigoniin vuonna 1968.

torstaina, lokakuuta 3

sunnuntaina, syyskuuta 29

lauantaina, syyskuuta 21

NELJÄS TIE (FOR DUMMIES)

Tänään televisiosta laiskalle raaka rahvaalle Kansallisteatterin "Neljäs tie".

perjantaina, syyskuuta 20

ENSIMMÄISET HYMIÖT

Näin Scott Fahlman lähetti ensimmäiset hymiöt 19/9 1982:


sunnuntaina, syyskuuta 15

JÄÄVI VESA KARONEN

"Matti Salminen esittelee Pentti Haanpään elämää ja kehuu itseään."

Näin Helsingin Pravda insertissään tänään. Kirjoittajana Vesa Karonen, jota ilimiselvästi vituttaa, ettei aiheesta aikoinaan itse kirjoittaneena tullut tehtyä urakkaa kunnolla, josta hän Salmiselle kylläkin nostaa hattuaan. Vähät välittäkää Karosen kritiikistä ja lukekaa Salmisen kirja ja hypätkää Haanpään kelkkaan. "Noitaympyrästä" on hyvä aloittaa. Siinä oli filosofointia edellä aikaansa.

Tässä Arvo Turtiaisen runo ystävästään, joka hukkui tavanomaisen kostealla kalareissulla tuttuun Lamujärveen 30/9 1955 50-vuotispäivänsä aattona.

Harmaita pilviä,
virtojen juoksua,
soilta pursun
ja kanervan tuoksua,
auringon pälviä,
syksyn kuita,
vanhoja ukkoja,
tervaspuita;
naisen naurua
helmassa illan,
juopunut jätkä
korvassa sillan,
korttisakki,
pokka ja ventti.
Siinä on meillä
Haanpään Pentti.

Hänessä miestä
jokainen tuuma.
Ihmislämpöä.
Nauru kuuma.

sunnuntaina, syyskuuta 8

KUKA SITÄ NYT SELVILTÄ PÄIN


















Pillerit nurkkaan ja suomalaisten keihäsmiesten perinteisillä konsteilla vaan.

perjantaina, syyskuuta 6

lauantaina, elokuuta 31

HIS MASTER`S VOICE












Helsingin pitäjän reissulla törmättiin katulaulaja Tenho Göösiin eli "Hyvinkään Pavarottiin".

lauantaina, elokuuta 24

JO

P***a reissu, mutta tulihan tehtyä. Yoko Ono kävi kirkumassa.



lauantaina, elokuuta 17

HAPPY BIRTHDAY















Robert De Niro täyttää tänään 70 vuotta. Taksikuski-elokuvaan hän valmistautui ajamalla Nykissä pirssiä.

torstaina, elokuuta 15

lauantaina, elokuuta 10

MATKAMUISTOJA TALLINNASTA I

Näinkin vehreisiin maisemiin pääsee Tallinnan raitsikoilla - vaikkapa Ülemisten päättärille - Otso Kantokorven viitoittamilla raiteilla.


torstaina, elokuuta 1

MATKAMUISTOJA PIETARISTA IV

Tuli myös käytyä Kulkukoirassa - Ahmatovan, Meyerholdin, Blokin, Mandelštamin ynnä muiden 1910-luvun taiteilijoiden kantakapakassa.

















Kellariravintolan katto on kuvitettu entisten kantapeikkojen muotokuvilla.


maanantaina, heinäkuuta 29

MATKAMUISTOJA PIETARISTA III























Alan miehellä oli hyvä päivä. Minusta hänelläkin oli pietarilaista tyyliä - rennosti tulkittuna.

sunnuntaina, heinäkuuta 28

MUUSIKOIDEN PARHAAKSI?

Tapojeni vastaisesti julkaisen (saksalaisen musiikkikauppa Thomann´in) ilmaisen mainoksen, koska se on hauska.

perjantaina, heinäkuuta 26

MATKAMUISTOJA PIETARISTA II

Onnellinen katti bibliofiilin ikkunalaudalla Vasilin saarella.

sunnuntaina, heinäkuuta 21

torstaina, heinäkuuta 18

PÄÄSTÖJÄ LINUKSELTA

Linus Torvalds lyttäsi Linux-kehittäjä Sarah Sharpin tekemän ehdotuksen suomalaisin sanakääntein ja myöhemmin kommentoi omaa viestiään.

maanantaina, heinäkuuta 15

TAAS UUSIA NAAPUREITA!

Pitkäkorvia on pihallamme näkynyt ennenkin, mutta nyt löysin parvekkeeltani uudet naapurit, kokonaisen yhteiskunnan!


lauantaina, heinäkuuta 13

SUOMALAISEN MUSIIKIN HISTORIA

Klikkaa kuvaa!

Kun Warner osti Fazerin ym. suomalaisen musiikin oikeudet kirosimme miten suomalaisen musiikin kanssa käy. No vot. Nyt Warnerin kataloogit ovat netissä 1920-lu­vul­ta läh­tien, yh­teen­sä 5 000 al­bu­mia ja yli 40 000 eri kap­pa­let­ta- Spotifyn kautta - käytössämme ilmaiseksi. Näinkin voi kapitalismi toimia.

perjantaina, heinäkuuta 12

KYLLÄ ME VOIMME!

Kuvan linkistä pääset allekirjoittamaan Kyllä me voimme - Laki sananvapauden ja yksityisyydensuojan kansainvälisestä turvaamisesta (Lex Snowden) -aloitteen.

maanantaina, heinäkuuta 8

JANAKKALAN TIETOKONEMUSEO

Tuli vihdoinkin käytyä Janakkalan Tietokonemuseossa. Aivan ehdoton paikka jokaiselle, joka on vähänkään kompuuttereista kiinnostunut. Kävijä saa Olavi Kanervistolta asiantuntevan ja hauskan opastuksen. Hatunnosto tällaisen kulttuurikohteen ylläpidosta. Suosittelemme lämpimästi!

(Klikkaa kuvat isommiksi.)








torstaina, kesäkuuta 20

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

Minä ja uusi naapurini pihamme kuuluisassa pihlajassa toivotamme hyvää juhannusta. Kuvan linkistä tämän jussin soundtrack.

perjantaina, kesäkuuta 14

ASUNNOTTOMUUSMESSUT AVATTIIN

Hyvinkään taidemuseon ja Hyvinkään Taiteilijaseuran Asunnottomuusmessut avattiin taidemuseolla ja Promenadigalleriassa 13/6.

Paleface avasi puheella ja räpillä.
Kuraattorit Jani Leinonen ja Riiko Sakkinen.

Heikki Hursti oli myös mukana omalla osastollaan.

perjantaina, toukokuuta 31

KESÄ ALKAA - KELASTA

Martti Servo & Napander avaavat kesän kuvan linkistä!

torstaina, toukokuuta 30

TAAS ROTTA MATKALLA?

Vaikkemme ole vielä toipuneet Marimekon skandaalista, saimme uuden sensaation.
Suurennos Nasan Curiosity-mönkijän 28/10 2012 Marsista ottamasta kuvasta.