keskiviikkona, joulukuuta 6

perjantaina, joulukuuta 1

PRESIDENTTIPELI

Riiko Sakkisen näyttely avattiin eilen Hyvinkään Taidemuseossa.

Hyvä, että edes jossain harrastetaan presidenttipeliä.






keskiviikkona, marraskuuta 29

ONNEA JUHA HURME!

Se Finlandia tiesi paikkansa. Hyvä Elisabeth!























Niemi on erään niemen historia ensimmäisestä sekunnista 14 miljardia vuotta sitten vuoteen 1809. Onpa sitä jo ehdotettu peruskoulun opetusohjelmaankin.


Hurme hurmioituu historiasta ja suomen kansanrunoudesta. Käsiteltyä tulee herrat ja narrit. Henrikit ja Lallit. Turun tuomiokirkon urkujen soitto ja kaikki muukin olennainen. Hurmeen käsittelyssä kaikki muuttuu hauskaksi ja villiksi. Ja kuten hän toteaa kaikki on silti totta.

Tässä jäljempänä maistiaisia Hurmeen käsittelemästä kansanrunoudesta, jota ei aina ole uskallettu päästää kansien väliin.


Nuoren naisen feminististä kritiikkiä:

Kun ennen olin isäni koissa,
isä kuhtu kukkaseksi,
äiti päivän nousemaksi,
veikkonen vein kalaksi,
siskoni sinikukaksi.
Vaan kun jouvun kyläkotiin,
muutun mustaksi siaksi,
takkupääksi tallukaksi:
appi kuhtu ahkioksi,
anoppi pesinpytyksi,
käly kätkyen jalaksi,
nato naattipantioksi.
Kyllä noille neuvon tiiän,
muistan mutkoo vähäsen:
anopin susille syötän,
apin karhuilla revitän,
kälyn syötän käärmehillä,
nadon maistatan sioilla.


Myyttinen maailmanpuu kieltäytyy toimimasta uuden aatteen ja instituution aineksena:

Oli kaksi karjalaista
virolaista ol viisi, kuusi
hihhoiit päivän kirvestäse
toisen päivän toista puolta
kolmannen koko terää.
Menniit puuta etsimään
tammee tavottamaan:
löysiit puun, tapaisiit tammen
alkoiit tammen hakata.

Tammi kielelle rupesi:
”Mitä työ miehet minusta?”
Miehet vasten vastasivat:
”Etsim kirkon kynnyspuita
alttarin asetuspuita
lukkarille laulupuita
Maarian makauspuita.”

Tammi vasten vastajeli:
”Ei minusta niiksi puiksi
ei o kirkon kynnyspuiksi
alttarin asetuspuiksi
lukkarille laulupuiksi
Maarian makauspuiksi:
sus on juossut juurillain
karhu on maannut kannoillain
oravainen oksillaini
lintu laulo latvassain.”


Parannusloitsu palovammoihin (kaskiviljelyssä)
Christfrid Gananderin kuulema Iisalmesta 1786:

Neityt Maaria Emoinen
vitustasi vettä visko
heitä vettä helmostansi
paikoille palaneille:
kipe´ille voitehiksi
vammoille valevesiksi
vammoille parantehiksi.
Voija noilla voite´illa
 joilla Luoja voijettiin
katetti´in kaikkivalta
Pilatuksen piinattua
pahan vallan vaivattua.


Elias Lönnrotin kuulema Ilomantsista 1828:

Kyrpä istu pöyän päässä,
tyyni alla, muhvi käessä,
söipä voita, söipä muuta,
veitellä hopisella,
kuraksella kultasella.
Vittu raato pöyän alla,
ruotia ratusteloopi.
Kyrpä keitti vellinkiä,
vittu puisti härkintä
nuollaksen,
kapustaa kalutaksensa.
Kyrpä suuttua suhahti,
otti korvalta korennan,
väärän puun oven takoa,
sipasi vittua sivuille.
Kävi huulet sitkällen,
sitkällen sätkällen,
meni saunan karsinaan,
hutkastellen putkastellen.

-------------

Väärin teki Väinämöinen,
kun ei puuhun puota luonut,
haapahan halurakoa,
josta saisi saamatonkin,
ottaisi olematonkin.


Lönnrotin kuulema 1828 ensimmäisellä keruumatkallaan:

Ei pillu ole pahoista tehty
eikä aivan arvosista:
tehty kuusta, tehty voista,
silkasta sian lihasta,
emä reikä Enkelistä,
kieli Kiesuksen lihasta.
Vittu vihalla sanoin,
mesi marja miesten kielin,
kutsutahan kultaiseksi,
mainitahan mansikaksi,
sanotan saksan sormuseksi,
omena oma nimensä.
Karhu laski kaksi kämmentähän,
kahden puolen karvaseksi,
mehiläinen mettä kanto,
koko kolme leiviskätä,
nuorten miesten nuoleskella,
hakia halun alaisten.


Seuraavakin Lönnrotilta:

Kysy kyppä kuoltessaan,
mäntä maata mennessään:
Jäikö velkoa vitulle,
rästiä räpälesuulle?


Paimion papin poika Henricus Matthiae Florinus julkaisi vuonna 1702 kokoelman sananlaskuja
"Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset SananLascut, Mahdollisuden jälken monialda cootut ja nyt wastudest ahkerudella enätyt"

Ei se jouda raamattui tutkiin, joka härkää perseeseen hutkii.
Rikas  pääsee rahallansa, köyhä selkänahallansa.
Katso kalus, muista murus, ajattele asias!
Sui koira, pese koira, koira koira kumminkin on.
Ilo meillä: muori kuoli, lihaa, papuja keitetään!
Nälkä syömättä tulevi, paha karva katsellessa.
Rohkea ruokan saa, kehno nälkään kuolee.
Kalja nauraa oluen töitä.
Humala on toinen mies.
Oluessa ollessani kalua minulla kyllä; olut päästä olkenee, kalu
   kauas kulkenee.
Sitä hiittä palvellaan, jonka hiiden helman alla.
Oma kunkin kaunis, sammakonkin nuijapäänsä.


Kauniiksi lopuksi ote Asikkalan kappalaisen Axell Laurellin teoksesta "Lyhykäinen Kirjoitus Potatesten Eli Maan päronain Wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyxestä Huonen hallituxesa" vuodelta 1773:

”Jos lasten edes olis fati täynnän maapäronia, nijn ei he olis nijn suuri vattaiset kuin nyt, vaan hoikat. Ei he tulis myös nijn paljo syöpäisiksi, kuin monda heistä nyt ovat, vaan he kasvaisit voimallisimmaxi, ja heistä tulis nopsamba ja vahvemba väke. Ja minä uskon, että he myös estäisit monda tautia, ja ej nijn monda kuolis sijnä kasvavasa ja parahasa ijässä.”


YLIOPPILAS KIRJOITUSTEN,
SUOMEN KIELENKOE
















lauantaina, marraskuuta 25

DMITRI HVOROSTOVSKY IN MEMORIAM





ELÄVÄ PERINTÖ























Kuvan linkistä Museoviraston esitys elävän perinnön kansalliseen luetteloon hyväksyttävistä kohteista.

tiistaina, lokakuuta 31

KUVIA KIRJAMESSUILTA 28/10

Pekka Haavisto























Miki Liukkonen


 Terra Cognitan miehiä kahdessa polvessa. Etualalla Kimmo Pietiläinen.













Kjell Westö























Pentti Linkola























Eino Leinon -seura täytti lauantaina 70 vuotta. Juhani Lindholm veisteli nuoremmille, että perustakaa yhdistys 25-vuotiaana ja juhlikaa myöhemmin sen seitsemänkymppisiä. Heikki A. Reenpää (vetreänä myös paikalla) oli näin juhlimassa 95-vuotiaana.













Vexi Salmi



 Salmi, Tuula Isoniemi, Linkola













































Lenita Airisto













Sinikka Nopola ja Markus Leikola













Ville Ranta













Leikola ja Roman Schatz
















Dave Lindholm













Sirpa Kähkönen ja Kai Ekholm























Juha Hurme























Teemu Keskisarja















Tuomas Rantanen, Risto Paananen ja Timo Kalevi Forss














Baba Lybeck ja Esko Valtaoja













Aku Louhimies














Antti Tuuri ja Paleface